Jo lapsena oleskelin usein metsässä. Seikkailtiin ja leikittiin piilosta suurten saniaisten keskellä. Silloin en edes huomannut metsän kauneutta. Sehän oli itsestään selvyys.
Aikuisena löysin takaisin lapsuuteni maisemiin. Kameran avulla oivalsin kasvit oikeasti. Saniaisia rakastan edelleen mutta nyt näen myös niin paljon muuta. Pienet hennot kukkaset, suuret sammalleiset puut. Silloin tällöin törmään yhteen tai muutamaan eläimeen. Ehkä kokonaiseen laumaan.
